tiistai 28. joulukuuta 2010

Retki Korouomalle

Antaa taas videon puhua puolestaa. Varsin pähee reissu oli kiitos siitä kaikille.

torstai 25. marraskuuta 2010

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Hakku tuntumaa hutungista.

Jeba tulipas aamulla ennen töitä kokeiltua kevyttä hakkujen kolistelua hutungissa. Kauheeseen pumppiin ei vielä uskalla vetää, kun flunssa on vasta poistumassa tästä mun ruhosta.

Yleensä sorrun haukkumaan hutunkia hyvinkin monista syistä. Yleensä köydet on hengenvaarallisessa kunnossa, patjat on onnettomia petareita, henkilökunta ei pidä kiipeily tilasta mitään huolta ja jne. Tänään jotenkin sytyin hutunki reenaukseen uudestaan. Hakkureitit mitkä ollaan poikain kanssa sinne väännetty, sisältää todella kivaa drytool harjoittelua. Otteet mitkä seinälle ollaan hakkuja varten laitettu, ovat vanhoja "loppuun käytettyjä" kiipeily otteita. Hakuilla otteet hyvin herkkiä ja niiden kanssa saa olla kokoajan tarkkana. Otteet on todella hyviä graniitti lista simulaattoreita, sillä hakut ampuu niistä irti heti kun ote herpaantuu. Otteet ovat siinä mielessä myös hyvin realistisia että ne saattavat kräkätä paskaksi hakkujen paineen alla.

VITEO HUTUNKISTA

Reenaamisessa pitää aina olla tavoitteita. Nyt lupaan itselleni että hankin itseni vuoden vaihteeseen mennessä 3min kattokuntoon. Flunssa kun helpottaa niin alkaa armottoman kovat harkat, sillä kyllähän se vitsitti miestä viime talvena lähteä korolle ihan hirveessä rapa kunnossa.

Niin ja vielä sellanen juttu unohtu, että sisällä hakkujen kanssa kenkinä ei todellakaan käytetä sisäkiipeily tossuja. Tämä siksi että isot pojat foorumeillaan näin sanoo. Isot pojat tosin kiipeää lenkkareissa, mutta me Andy Souvenirin ja Karl Holyn kanssa linjattiin kenkä politiikka koviin kenkiin. Kyllähän noi jää kiipeily popot tuo hommaan lisää realismia, kun tuntuma seinään on täysin kadotettu.

torstai 14. lokakuuta 2010

Kuumeessa ei saa urheilla

Elämä on todella kurjaa silloin tällöin. Heti kun pääsin elämäni ekan seiskalla alkavan kiipeilyreitin yläköydellä, maahan tipahti lumet ja meikäläiselle nousi kuume. Siis voihan paska.

Tällä kertaa löysin kuume päiville, jotain todella mielekästä ja urheilullista reenattavaa, nimittäin qwop juoksun. Kyseessä on ehkä kaikkien aikojen paras urheilu peli ja vieläpä ilmainen. Tätä suosittelen kaikille lämmöllä. http://www.foddy.net/Athletics.html


Sopii kokeilla rikkoo noita enkkoja.

tiistai 5. lokakuuta 2010

Irtokivi reitillä.


Kannattaapi olla tarkkana reiteillä olevien irto kivien kanssa. Justus irrottelee viteolla pikkusen irtokiven, jonka taakse en ainakaan ite ois varmistusta laittanu.

Ennen

Jälkeen

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Luppioberget

Nyt kun viimeisin SKER jakso oli torniossa opiskeltu ja säät näyttivät mitä parhaimmille syys säille oli aika suunnata auton keula kohti luppiobergetiä. Reissu oli yksinkertaisesti niin iso ja maukas pala syys retkeilyä boulderoinnin parissa, että vaikeaa sitä on hehkuttaa riittävästi. Antaa siis kuvien valehdella enemmän kuin tuhat sanaa.


Onnellinen retki merkkisen termarin omistaja. Kestihän se termari kaksi päivää.

Armi lämppää tosissaan reittiä Joko mennään 5a.
Larina roikkuu Joko mennään topissa.

Hyvää yrkkää reitillä Lady boy 5c. Minä olin tällä kertaa ainut jonka lady boy päästi päälleen.



Armi ja minä tempaistiin toppiin Tulevaisuuden lupaus 6a. Larinalla jäi reitistä tekemättä vain pers lähtö.


Leiri paikkakin oli reissulla aika todella hieno.




Minä fiilistelemässä dr pepperiä 6a

Ei mennyt tällä kertaa. Ei se kauaksi jäänyt ehkäpä ensi kerralla. Dr Pepper on yksi hyvä syy palata luppioon.
Tytöt vetivät myös todella hyvät yrkät.

Luolamies dyno6a
Ei mennyt sekään.

Luppion mykistäviä maisemia...
Arpo hemulilla 5a lämppäilyä
Larina ja Armi vetivät lady boylle vielä todella kovat yrkät, mutta ei menny vieläkään. Armille toi lady boy tais jäädä hyväki syyksi mennä luppioon.



Tuli kiivettyä elämäni korkein boulderi. Kolmas kerros 5c on topon mukaan 9m korkea reitti. Pädit eivät kauheasti lämmittäneet mieltä alhaalla.


Kasviken 5c aiheutti toisille kovaa henkistä tuskaa.

Toisille taas fyysistä. Larinan nilkka paukahti ikävästi sivuttain alas tullessa. Toivotaan pikaista paranemista.

perjantai 17. syyskuuta 2010

Saimaan secret spot

Kävästiin Johnin kanssa pyörähtämässä Saimaalla veneilemässä ja kiipeämässä Johnin secret spot kivellä. Aikaisemmin kivellä oli yksi reitti nimeltään buble bee 4( tai joku sellanen) sekä pari projektia joista toinen on arviolta 6b-6c ja toinen noin 7a. Reissu alkoi uuden reitin tekemisellä joka sai nimen lihanriputtaja 6a. Reitti oli yllättävän voimakas vaikka ei sisälläkkään yhtään vaikeaa muuvia. Hienoksi reitin tekee myös se että se ei ole mikään yhden muuvin ihme.

Johnin vaikeampi projekti massiivisella hänkillä sai luvan odottaa, sillä molemmat keksimme hyvän teko syyn jättää sen tulevaisuuteen. Johnilla on kuulemma joku maratoni tulossa eikä uskalla riskata sitä paskan alastulon kanssa ja mulla taitaa vielä olla halua pitää itteni muuten vaan terveenä. Seinä on ehkä 5metriä korkea hänkki jossa on aika hc alatulo sellaiseen lohkareikkoon. Oishan meillä pädejä ollu, mutta tissiposkia oltiin molemmat.

Johnin helpompi projekti sai jo kaikki muuvit, mutta vielä pitäisi muuvit liittää yhteen. Ehkäpä ensi kerralla reitti saa nimen ja ensi nousun. Kivi sai myös uuden lämppäri reitin poketti roketti 5a. Poketti roketti nimensä mukaisesti muodostuu erilaisista poketeista joita kiveen on jostain syystä joskus muodostunut.


Älä jätä köyttä alle kun tiputat reitiltä kiveä.
Meitsi poketti roketilla 5a
John juhlii Lihanriiputtaja 6a toppaamista.


Johnin projekti sai vielä jäädä projektiksi.

maanantai 24. toukokuuta 2010

Otoksia keväältä.

Kiipeilyllisesti kevät ei ole ollut lähelläkään sitä mitä olin uskaltanut talvella toivoa. Aikaa kunnollisille kiipeily päiville ei ole ollut juuri ollenkaan. Töissä ihania työputkia ja silloin kun ei ole ollut töissä on ollut koulua. Aikaa on ollut todella huonosti harrastaa yhtään mitään. Kajakki on päässyt vesille vasta parikertaa, kiipeilyt on ollut nopeita parin tunnin settejä ja fillaria oon polkenu oikeestaan vaan työmatkoilla. Erityisesti tuo fillaroinnin vähäisyys ahistaa, koska viikko jussin jälkeen pitäis jaksaa polkasta 120km tahko mtb:ssä. Laitetaan nyt pari fiilistely kuvaa keväisiltä kiipeilyiltä.













Kuvat on ottanut Igor, Tim Fearless ja Minä