jkl-vuokatti- tamok-lyngen-ylläs-ruka-riisitunturi-pallas-vuokatti-jkl

Taas oli yötyöläisen aika lähteä nauttimaan vapaapäivistä. Suunnitelmissa oli tehdä pientä tutustumista lyngenin seudun pujottelu mahdollisuuksiin.

Vuokatista matkaan lähti varsin vetävä pimatsu.

Lasku hommat päätettiin aloittaa tutulta sjufjelletiltä tamokissa.

Viereisillä töppyröillä oli hieman merkkejä eläväisemmästä lumesta, joten päätettiin pitää omat laskut loivina.

Huippu saavutettiin kiireettä parissa tunnissa. Kerrankin sää suosi turistia.

Sjufjelletilläkin lumet näyttivät liikkuvaisilta. Päätös loivemmasta mäestä oli helppo.

Lumenlaatu hyväksytty.

Päivän päätteeksi tortillat maistui.

Naapurin suomi turistit kuolaamassa toisten eväitä. 

Isukin pakettiauto toimi jälleen mahtavana matkailuautona. Kama vuoran takaa ei kuvasta huomaa että alasängyn jatkeena toimii runkopatja sänky. Hyvät yöunet = paremmat laskut.

Lyngenissä päähän pistona osallistuttiin jäätikkö kurssille, jossa opittiin muunmuassa: -railopelastusta

-lumilippojen tiputtelua

-kiipeilyä

-ankkureiden rakentelua

-sinkissä skinnailua

-sinkissä kamavälppäystä

Kaikien kaikkiaan oikein hyvä kurssi jossa parasta antia oli tietopuoli jäätiköiden toiminnasta ja reitin valinnasta.

Elina syö kuravelliä. Itseasiassa Elina söi "vahingossa" myös mun hernarit, joten itse oli tyydyttävä tekemään muuta ruokaa. On se perhana kun 1.5litraa hernaria ei riitä kahdelle.

Tunnelma keittiö.

Ja taas ylämäkeen

Pilvistä voisi päätellä että tuulee ihan hitusen.

Kun päästiin ylös oli melko pilvistä, mutta taivaan rannasta lähestyi uusi valo.

lähestyy...

Ja laskuvalot päällä.

Elina lupasi ottaa tällä kertaa myös minusta laskukuvia. Seuraavat kuusi kuvaa tallentui kennolle.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

Loppulaskulla päästiin nauttimaan myös hyvästä firnistä.

100m autolta lapin käännöksessä suksen livettyä siirtyi Elinan polvi paikaltaan. Onneksi polvi halusi mennä nopsaan takaisin paikalleen. Polvella ei pystynyt kävelemään joten oli aika selvää että jalalla ei myöskään lasketa. Oli siis aika keksiä uusi suunnitelma.

Ensimmäinen suunnitelma oli Ylläs, mutta muovituoppi kalja ei maistunut. Piti keksiä jotain muuta.

Onneksi yhet kovimmista laskujäbistä otti yhteyttä rukalta. Joten sinne oli mentävä oppimaan oikeasta asenteesta.

Oiva vetelee straitlinea jyrkällä.

"Loska on parasta koska siihen muodostuu hyppyreitä"

Toivo vetelee innoissaan metsässä. Kädet on vähän hassusti, koska metsälasku on niin siistiä että piti tuuletta välillä.

Parissa päivässä koipi oli taas siinä kunnossa että sillä pystyi hiihtämään. Joten riisituturissa tunturi hiihtely maistui.

Karavaani kulki vielä kerran hieman pohjoisempaan kokeilemaan miltä laskeminen tuntuu. Pallaksella ilme kertoo kaiken siitä fiiliksestä miltä tuntuu olla takaisin suksien päällä vaikkakin alppina.